PALVELUT

KOKO KEHON VYÖHYKETERAPIA

Koko kehon vyöhyketerapia on hyvä keino kehon ja mielen rauhoittamiseen, sekä kiireisen ja stressaavan elämän tuomien oireiden hoitoon.

Vyöhyketerapia on myös loistava apu liikunnasta palautumisessa.

Se aktivoi aineenvaihduntaa ( ruuansulatus, hengitys) ja edistää näin lihasten palautumista rasituksesta
Parantaa unen laatua
Rentouttaa koko kehon lihaksia ja avaa kehon kireyksiä sellaisistakin paikoista, mihin perinteisellä hieronnalla ei päästä kunnolla käsiksi (esim. lonkankoukistajat, piriformis ja pallealihas).

Vyöhyketerapialla voidaan turvallisesti ja lääkkeettömästi hoitaa vaihdevuosien hormonaalisten muutosten mukanaan tuomia oireita. Hoitokäynnillä käydään läpi myös ruokavaliota, mikä on tärkeä osa hoitoa.

Hoidossa keskitytään hormonitoiminnan tukemiseen ja stressin poistoon sekä varsinaisten oireiden hoitoon.

Hoidolla on saatu hyviä tuloksia esim: uniongelmiin, mielialaan, erilaisiin lihas- ja nivelkipuihin ( esim. rannevaivat, lonkkakivut) ja kuumiin aaltoihin.

Asiakkaani ovat saaneet apua myös seuraaviin vaivoihin:

Rentoutumiseen ja kehon sekä mielen rauhoittumiseen
Eri lihasalueiden kipuihin, jumeihin ja kireyksiin
Rannekanavan oireyhtymään
”Levottomiin jalkoihin” ja ”elohiireen”
Plantaarifaskiittiin
Tinnitukseen
Uniongelmiin
Aineenvaihdunnan parantumiseen ja ummetukseen
Päänsärkyyn
Kuukautiskipuihin
Astman ja allergiaoireiden helpottumiseen

RASKAUS JA SYNNYTYS

Toiveissa raskaus:

Vyöhyketerapialla voidaan helpottaa raskaaksi tuloa, jos raskaaksi tulon syynä ei ole mikään rakenteellinen este.

Raskaaksi tuloon vaikuttavat monen muun tekijän lisäksi monimutkaiset hormonaaliset tekijät elimistössä. Hormonien toimintaan taas vaikuttavat mm. elintavat, kuten stressin määrä, ravitsemus ja riittävä lepo.

Raskauden ollessa toiveena, voidaan vyöhyketerapian ja oikean ravitsemuksen, sekä riittävän levon avulla tasapainottaa elimistön toimintaa, ja näin luoda suotuisat mahdollisuudet hormonien toiminnalle ja raskauden alkuun saattamiselle.

Hoidot tehdään kuukautisten jälkeen 1-2 kertaa kuukaudessa.

Raskausajan vyöhyketerapia:

20 rvk:n jälkeen vyöhyketerapialla voidaan turvallisesti helpottaa raskausajan vaivoja.

Raskauden ajan vyöhyketerapia vilkastuttaa aineenvaihduntaa, rentouttaa poistaen stressiä ja valmistaa mieltä sekä kehoa synnytykseen.

Raskausaika muuttaa kehon mittasuhteita ja saattaa aiheuttaa erilaisia lihas- ja nivelkipuja. Näitä voidaan hoitaa turvallisesti vyöhyketerapialla rentouttamalla kehoa ja laukaisemalla mahdollisia lihaskireyksiä.

Närästystä, pahoinvointia, ummetusta ja turvotusta voidaan myös hoitaa vyöhyketerapialla.

Vyöhyketerapialla voidaan auttaa myös raskauteen tai synnytykseen liittyvissä peloissa rentouttamalla kehoa ja mieltä.

Ravitsemus, hyvät rasvat, vitamiinit ja hivenaineet sekä säännöllinen ateriarytmi ovat tärkeitä asioita, joilla huolehditaan sekä äidin että sikiön hyvinvoinnista. Näitä asioita käyn läpi myös raskausajan hoidossa.

Raskausajan hoitoja voidaan tehdä kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Synnytykseen valmistava vyöhyketerapia:

Synnytykseen valmistavassa hoidossa aktivoidaan hormonitoimintaa ja kohtua, sekä rentoutetaan kohtua ympäröiviä lihaksia, jotta synnytys voisi edistyä luonnollisesti ja sikiö pääsisi laskeutumaan synnytyskanavaan luonnollisella tavalla.

Vyöhyketerapian tavoite on edistää avautumisvaihetta ja helpottaa ponnistusvaihetta, kun kohtua ympäröivät lihakset eivät kiristä, vaan antavat hyvin periksi ja toisaalta supistuksessa työtä tekevät lihakset kykenevät toimimaan hyvin.

Hoito tehdään 38 rvk:n jälkeen 2-3 päivän välein.

VAUVAT, LAPSET JA NUORET

Vauvan vyöhyketerapia:

Synnytys voi olla rankka kokemus myös vauvalle. Vastasyntyneellä vauvalla voi olla stressihormonien eritykseen liittyen erilaisia kehon kireyksiä sekä synnytykseen liittyen esim. niska-hartia seudun kireyksiä, jotka vaikuttavat vauvan koko kehon toimintaan suoliston hermotusta myöden.

Toisaalta vastasyntyneen vauvan hermoston ja suoliston toiminta ovat vasta kehittymässä. Ensi kuukausina vauvan liikkeitä ohjaavat pääosin refleksit, jotka häviävät 3-5 kk ikään mennessä, jonka jälkeen tilalle tulevat tahdonalaiset liikkeet. Tämä kertoo hermoston toiminnan kehittymisestä ja usein myös vauvan itkuisuus ja koliikki helpottuvat itsestään tässä iässä.

Ummetus:

Vauvan itkuisuuden ja suolisto-ongelmien syynä saattaa olla ummetus. Ummetuksen syynä voi olla suoliston hermotuksen hidas toiminta. Vyöhyketerapialla saadaan tehostettua suoliston toimintaa ja aineenvaihduntaa. Usein jo 1-2 hoitokerran jälkeen suoli alkaa toimia hyvin.

Unirytmi:

Vauvan unirytmi on vasta kehittymässä ja se muuttaa muotoaan ensimmäisen ikävuoden aikana useampaan kertaan. Nukkumista saattaa häiritä hampaiden tulo tai motorisen kehityksen eri vaiheet. Vauvan unta voidaan rauhoittaa vauvaa rentouttavalla ja rauhoittavalla hoidolla. Hampaiden tuloon liittyvää kipua voidaan myös helpottaa vyöhykehoidolla.

Koliikki:

Koliikin syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta sen ajatellaan liittyvän juurikin hermoston ja suoliston kehittymiseen. Vyöhyketerapialla voidaan lempeästi, mutta tehokkaasti rentouttaa vauvan kehoa, tukea hermoston kehitystä ja aineenvaihduntaa ja näin hoitaa koliikkioireita.

Refluksityyppinen oireilu:

Kireä pallea saattaa aiheuttaa refluksin kaltaisia oireita, kipuitkua ja runsasta pulauttelua. Vyöhykehoidolla pystytään rentouttamaan kireää palleaa ja näin helpottamaan tai kokonaan poistamaan refluksi- tyyppinen oireilu.

Lihas- ja faskiakireydet:

 Erilaiset lihas/ faskiakireydet saattavat aiheuttaa myös motorisen kehityksen ongelmia.

Lihaskireydet saattavat näkyä niin että vauvan kädet/ jalat sojottavat suorina ja vauva ei liikuta käsiään/ jalkojaan vapaasti.
Vauvalla voi olla ekstensiotaipumusta, jolloin hän vetää selkäänsä herkästi kaarelle
Ns. banaanivartalossa, vauvan vartalo kääntyy banaanin malliselle kaarelle sivusuunnassa, mikä johtuu vauvan toispuoleisista lihaskireyksistä.

Lihaksia rentouttamalla ja lihaskireyksiä laukaisemalla on saatu loistava tuloksia edellellä kuvatuihin ongelmiin ja näin pystytty edistämään vauvan normaalia motorista kehitystä.

Hoitokäynnillä ohjaan myös vauvan motoriikka tukevaan käsittelyyn ja annan käsittely- ja asentohoito-ohjeita kotiin.

Vauvat, lapset ja nuoret:

Aistiyliherkkyys:

Vauvojen ja isompienkin lasten ärtyisyyden, levottomuuden ja itkuisuuden taustalta voi löytyä myös aistiyliherkkyyksiä.

Aistiherkkyydessä yksi tai useampi aisti (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) on herkistynyt ja aivot eivät säätele aistimuksia riittävästi, jolloin vauva/ lapsi ylikuormittuu ja saattaa tuntea esim. pienen hipaisun tönäisynä, pienetkin äänet ärsyttävinä tai ruuan rakenteen suussa epämiellyttävänä.

Pienellä vauvalla hermoston toiminta on vasta kehittymässä ja näin myös aistien säätelytoiminta voi olla vasta harjaantumassa.

Aistisäätelyongelmat voivat näkyä vauvalla ja isommallakin lapsella:

Levottomuutena ja itkuisuutena
Syömisongelmina
Vaatteiden pukemiseen liittyvinä ongelmina
Keskittymisen pulmina ja agressiivisena käytöksenä.

Vyöhykehoidolla pystytään rauhoittamaan kehoa ja mieltä ja näin tukemaan myös aistien säätelyn kehittymistä ja rauhoittamaan aistimuksia.

Lapset ja nuoret:

Lapsilla ja nuorilla voi olla myös oman elämäänsä liittyen stressiä ja paineita. Lapsi/ nuori ei välttämättä osaa vielä ilmaista tunteitaan riittävän hyvin ja toisaalta hän voi olla hyvinkin herkkä tuntemaan omia kehon sisäisiä tuntemuksiaan ja huolestua myös niistä.

Oireina voi olla päänsärkyä, lihasjännityksiä, uniongelmia, levottomuutta, aggressiivisuutta, itkuisuutta tai vatsavaivoja.

Vyöhyketerapialla voidaan rahoittaa lapsen kehoa ja mieltä ja samalla keskustella niistä tuntemuksista, mitä lapsella on.

Vyöhyketerapialla voidaan myös tukea ja tehostaa kehon omaa immuunipuolustusta, ja auttaa infektioiden ehkäisyssä. Hoitokäynnillä käydään läpi myös lapsen ravitsemusta ja vitamiinien tarvetta.

Astmaoireilussa voidaan vyöhyketerapialla ”avata” keuhkoja ja tehostaa hengitystä ja näin helpottaa astman oireita.

IMETYSOHJAUS

Sattuuko imetys tai irroittaako vauvasi otteen rinnasta kesken imetyksen?
Imetykseen saattaa aiheuttaa haasteita vauvan huono imuote rinnasta.
Vauva voi olla väsynyt alkuviikkoina eikä jaksa imeä riittävästi, ja toisaalta vauvan suun motoriikka voi olla myös vasta harjaantumassa.
Huonon imuotteen syynä voi olla myös vauvalle hankala imetysasento, vauvan kireä kieli- tai huulijänne, tai äidin matalat rinnanpäät. Huolta voi aiheuttaa myös rintamaidon riittävyys tai liian runsas rintamaidon tulo, jolloin vauvan on vaikea saada kunnollista imuotetta. Rintakumi on yleensä nopea apu imetyksen alussa, mutta vauva on hyvä vieroittaa siitä hänen kasvaessa ja imuotteen parantuessa. Vauvan suun motoriikka kehittyy koko ajan ja harjoituksen kautta rintakumista on mahdollista päästä eroon yleensä 6-8 viikon iässä.
Näihin ja kaikkiin muihinkin imetykseen liittyviin ongelmiin saat apua imetysohjauksesta.

VAUVAN JA ÄIDIN VYÖHYKETERAPIA

Itkuista vauvaa auttaa myös se, että äiti pääsee rentoutumaan ja äidin kokemaa huolta ja stressiä helpotetaan.

Kun äiti on rento ja hänellä on hyvä olla, niin vauvakin vaistoaa sen ja rentoutuu.

Vauva-äiti- hoidossa hoidetaan ensin vauvaa ja sen jälkeen äidille tehdään lyhyt rentoutushoito (15-20min).

Tämän on todettu helpottavan selkeästi sekä äidin että vauvan kokemaa stressiä.