PALVELUT

Vauvan vyöhyketerapia: 

Synnytys voi olla rankka kokemus myös vauvalle. Vastasyntyneellä vauvalla voi olla stressihormonien eritykseen liittyen erilaisia kehon kireyksiä sekä synnytykseen liittyen esim. niska-hartia seudun kireyksiä, jotka vaikuttavat vauvan koko kehon toimintaan suoliston hermotusta myöden. Vauvalla saattaa olla erilaisia lihaskireyksiä kehossaan myös siksi, että hän ei ole päässyt loppu raskaudessa kohdun ahtauden vuoksi enää vaihtamaan asentoaan riittävän hyvin, jolloin kehoon syntyy jumeja hankalasta sikiöaikaisesta asennosta johtuen.

Toisaalta vastasyntyneen vauvan hermoston ja suoliston toiminta ovat vasta kehittymässä. Ensi kuukausina vauvan liikkeitä ohjaavat pääosin refleksit, jotka häviävät 3-5 kk ikään mennessä, jonka jälkeen tilalle tulevat tahdonalaiset liikkeet.

Ensi kuukausina vauvalla saattaa joskus olla yli virittyneitä refleksejä, jotka näkyvät esimerkiksi niin, että vauva säpsähtelee herkästi. Tämä aiheuttaa vauvalle epämukavaa oloa ja itkuisuutta. 

Tätä hermoston kehityksen vaihetta voidaan tukea ja vahvistaa ja toisaalta myös tarvittaessa rauhoittaa vyöhyketerapian avulla

​

Koliikki:

Koliikin syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta koliikin ajatellaan liittyvän juurikin hermoston ja suoliston kehittymiseen.
 Koliikki myös helpottaa itsestään samaan aikaan kuin tahdon alaiset liikkeet kehittyvät ja refleksit häviävät n. 3-4 kk iässä.

Vyöhyketerapialla voidaan lempeästi, mutta tehokkaasti rentouttaa vauvan kehoa, tukea hermoston kehitystä ja aineenvaihduntaa ja näin hoitaa koliikkia ja  vähentää tai kokonaan poistaa koliikin oireita.

 Vyöhyketerapiasta ja sen hyödyistä koliikin hoidossa on myös tehty hienoa tutkimusta tutkija Leena Hannulan sekä kolmen vyöhyketerapeutin  toimesta yhteistyössä Lohjan sairaalaan ja HUS:n kanssa.

​

Refluksityyppinen oireilu ja silent reflux:

Kireä pallea saattaa aiheuttaa refluksin kaltaisia oireita, kipuitkua, nieleskelyä tai maiskuttelua syömisen jälkeen tai runsasta pulauttelua.

Vyöhykehoidolla pystytään rentouttamaan kireää palleaa ja näin helpottamaan tai kokonaan poistamaan refluksi- tyyppinen oireilu, tai silent reflux -oireilu.

​

Lihas- ja faskiakireydet:


Erilaiset lihas/ faskiakireydet saattavat aiheuttaa vauvalle epämukavaa oloa ja kipua, mikä näkyy usein niin, ettei vauva viihdy oikein missään muualla kuin äidin sylissä. Hän saattaa "ähistä", "sätkiä" ja potkia levottomasti esim. selällään maatessaan. Vauva ei nuku kunnolla, vaan heräilee kesken unien itkuisena vääntelehtimään, eikä viihdy turvaistuimessa tai vaunuissa. Hänellä on usein myös ilmavaivoja ja kädellä saattaa tuntea, miten ilma "pörisee" vatsassa ja vatsa on pinkeän kova.

 Lihaskireydet saattavat aiheuttaa myös motorisen kehityksen ongelmia.

Tyypillisiä asioita, mitä voit vauvallasi huomata ovat:

•  Pieni vauva voi vetää käsiään voimakkaasti koukkuun ja puristaa niitä nyrkkiin niin että esim.  hihojen pukeminen tai kainaloiden puhdistaminen on hankalaa.

• Lihaskireydet saattavat näkyä myös niin että vauvan kädet/ jalat "sojottavat" suorina ja vauva ei liikuta käsiään/ jalkojaan vapaasti.

• Vauvalla voi olla ekstensiotaipumusta, jolloin hän vetää selkäänsä herkästi kaarelle.

• Vauvalla saattaa olla niskarefleksi aktivoitunut vain toiselle puolelle, jolloin pää on aina selinmakuulla samaan suuntaan kääntyneenä. Vauvalla on tällöin myös kireän kaulan vuoksi hankalampi saada toisesta rinnasta hyvää imuotetta.

•  Ns. banaanivartalossa, vauvan vartalo kääntyy banaanin malliselle kaarelle sivusuunnassa, mikä johtuu vauvan toispuoleisista lihaskireyksistä. 

• Vauva saattaa myös herkästi rypistellä kulmiaan näyttääkseen epämukavaa oloaan.

Vyöhyketerapialla rentoutetaan lihaksia ja vaikutetaan fascioiden toimivuuteen niin että vauvan luonnolliset motoriset liikkeet pääsevät vapaasti tapahtumaan ja vauvalla on rento ja hyvä olla, jolloin suolistokin toimii paremmin ja ilmavaivat vähenevät.

Hoitokäynnillä ohjaan myös vauvan motoriikkaa ja lihasten rentoutta tukevaan käsittelyyn ja annan käsittely- ja asentohoito-ohjeita kotiin.

​

Ummetus:

Vauvan itkuisuuden ja suolisto-ongelmien syynä saattaa olla suoliston hermotuksen toiminnan kypsymättömyys, tai suolistoa hermottavan vagushermon pinne vauvan niskan ja kaulan alueen lihasjumeista johtuen.

 Tällöin suolen peristaltiikka eli supistumiskyky ei toimi kunnolla ja ilma sekä uloste eivät pääse kulkeutumaan suolistossa jouhevasti eteenpäin. Tämä näkyy vauvalla ilmavaivoina ja ummetuksena.

 Vyöhyketerapialla saadaan aktivoitua suoliston toimintaa ja tehostettua aineenvaihduntaa. Hoidossa keskitytään samalla mahdollisten lihaskireyksien avaamiseen, jotta suolen hermotus pääsee kunnolla toimimaan.

​

Unirytmi:

Vauvan unirytmi on vasta kehittymässä ja se muuttaa muotoaan ensimmäisen ikävuoden aikana useampaan kertaan. Nukkumista saattaa häiritä hampaiden tulo tai motorisen kehityksen eri vaiheet. 
Vauvan unta voidaan rauhoittaa vauvaa rentouttavalla ja rauhoittavalla hoidolla. Hampaiden tuloon liittyvää kipua voidaan myös helpottaa vyöhykehoidolla. 

​

​

Vauvat, lapset ja nuoret:

Aistiyliherkkyys:

Vauvojen ja isompienkin lasten ärtyisyyden, levottomuuden ja  itkuisuuden taustalta voi löytyä myös aistiyliherkkyyksiä.

Aistiherkkyydessä yksi tai useampi aisti (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) on herkistynyt ja aivot eivät säätele aistimuksia riittävästi, jolloin vauva/ lapsi ylikuormittuu ja saattaa tuntea esim. pienen hipaisun tönäisynä, pienetkin äänet ärsyttävinä tai ruuan rakenteen suussa epämiellyttävänä.

Pienellä vauvalla hermoston toiminta on vasta kehittymässä ja näin myös aistien säätelytoiminta voi olla vasta harjaantumassa.

Aistisäätelyongelmat voivat näkyä vauvalla ja isommallakin lapsella:

• Levottomuutena ja itkuisuutena

• Syömisongelmina

• Vaatteiden pukemiseen liittyvinä ongelmina

• Keskittymisen pulmina ja agressiivisena käytöksenä.

Vyöhykehoidolla pystytään rauhoittamaan kehoa ja mieltä ja näin tukemaan myös aistien säätelyn kehittymistä ja rauhoittamaan aistimuksia.

​

Lapset ja nuoret:

Lapsilla ja nuorilla voi olla myös oman elämäänsä liittyen stressiä ja paineita. Lapsi/ nuori ei välttämättä osaa vielä ilmaista tunteitaan riittävän hyvin ja toisaalta hän voi olla hyvinkin herkkä tuntemaan omia kehon sisäisiä tuntemuksiaan ja huolestua myös niistä.

Oireina voi olla päänsärkyä, lihasjännityksiä, uniongelmia, levottomuutta, aggressiivisuutta, itkuisuutta tai vatsavaivoja.

Vyöhyketerapialla voidaan rahoittaa lapsen kehoa ja mieltä ja samalla keskustella niistä tuntemuksista, mitä lapsella on. 

 

Vyöhyketerapialla voidaan myös tukea ja tehostaa kehon omaa immuunipuolustusta, ja auttaa infektioiden ehkäisyssä. Hoitokäynnillä käydään läpi myös lapsen ravitsemusta ja vitamiinien tarvetta.

Astmaoireilussa voidaan vyöhyketerapialla  ”avata” keuhkoja ja tehostaa hengitystä ja näin helpottaa astman oireita.